Ammattietiikka

Mitä pidän arvokkaana ihmisessä? 

Ihmisen omia mielipiteitä ja omia periaatteita ja uskontoa.Lisäksi oma hoitotahto on tärkeä.

Ihmisen hyvä elämä? 
Ihmisen hyvä elämä on sellaista että elämä tasapainossa,sosiaaliset suhteet on kunnossa,on töitä ja oma koti missä asua.Minun oma elämäni on sitä.

Mitä aineksia on humanistisestä,naturalisestä,biologisesta jne ihmiskuvista?

Kohtelee jokaista persoonaa omana itsenään.

Mitä ajattelen ihmisen vastuusta?

Huolehtia lähihoitajana asiakkaista hyvin ja niin että heillä on kaikki asiat kunnossa,auttaa ihmistä jos on joutunut vaikka esim pulaan.
Minun omassani? 
Pitää talous kunnossa,maksaa laskut,hoitaa lemmikki,pitää sosiaalisia suhteita yllä,käydä töissä ja koulussa ja jne.....
Terveysalan ammatilaisena?
Hoitaa jokaista mahdollisimman hyvin,Kohdella muita työkavereita tasapuolisesti ja yrittää olla kaikkien kanssa väleissä ja tekemisessä ja jättää turhat asiat työ ajan ulkopuolelle. Työnantajalle on velvollisuus ilmoittaa esim sairaudesta ja poissaoloista ja kohdella häntäkin kuten muita.

Ihmisten oikeudet?

Oikeus saada sanoa mielipiteensä ja valittaa jos siltä tuntuu.
Minulla?
Oikeus olla oma itsensä ja päättää omista asioista.
Asiakasta ja työnantajia jne kohtaan?
Vaitiolovelvollisuus ja kunnioitus jokaista kohtaan omana ihmisenä.

Tavoitteet ja päämäärä:

Työni tavoitteet:Olla hyvä hoitaja.Hyvä hoito on sitä että kuunnellaan asiakasta ja toteutetaan esim hoitotahtoa.Tehdään työt mahdollisimman hyvin alusta loppuun.
Lähihoitajana haluan olla hyvä ja kaikkien kanssa toimeentuleva.Tavoitteissa päivä kerrallaan uutta oppien.Kehittyä voi aina paremmaksi.
Millainen ihminen haluan olla?
Haluan olla sellainen jonka kanssa kaikki tulisi toimeen,päivän tavoitteista en tiiä.

Työyhteisö?
Hyvä työyhteisö olisi sellainen jossa olisi mukava olla töissä,kaikkien kanssa tulisi toimeen.Työyhteisö hoitaa lapsia tai vanhuksia.

Keinoja

Yritän toimia mahdollisimman hyvin,työtapani on rauhallinen ja yrittää olla mahdollisimman hyvä.
Miten toimin?
Yritän opiskella hyvin ja saada aina mahdollisimman paljon kokemusta.Kuuntelen palautetta kehittävästi.Pitkällä tähtäimellä pitkässä ajassa voi aina oppia uutta.

Työyhteisössä toimitaan tasapuolisesti kaikkia kohtaan,Kehittymisessä pidetään tarvittavia parannus palaverejä.

"Päivä kerrallaan"

Isorokko

-Isorokko on variolaviruksen aiheuttama infektiotauti. Maailman terveysjärjestö (WHO) julisti isorokon hävitetyksi maailmasta rokotusten avulla vuonna 1980. Viimeinen tautitapaus todettiin 1977. Vielä 1970 –luvun alussa isorokko aiheutti n. 2 miljoonan ihmisen kuoleman vuosittain. Isorokkovirusta säilytetään kahdessa turvalaboratoriossa, jotka sijaitsevat Yhdysvalloissa ja Venäjällä.

Tarttuminen:

Tauti leviää pisaratartuntana ihmisestä toiseen. Tartunta voi tapahtua myös esim. potilaan käyttämien liinavaatteiden välityksellä. Itämisaika on noin 12 vrk, mutta voi vaihdella 7–17 vrk:n välillä.

Oireet:

Ensioireina ovat korkea kuume, pään- ja selkäsärky sekä väsymys. Ihottuma alkaa tyypillisesti 2–3 vrk myöhemmin punoittavina näppylöinä suun ja nielun limakalvolta leviten kasvoille, käsivarsiin, vartalolle ja viimeiseksi jalkoihin. Ihottuma muuttuu muutamassa päivässä ensiksi rakkulaiseksi ja pian märkäiseksi. Rakkulaerite on sameaa ja rakkulan keskellä näkyy painauma. Rupeutuminen alkaa toisen sairasviikon alussa ja ruvet jättävät jälkeensä pahoja arpia. Taudista on olemassa myös rajuoireisempi muoto, jossa ihomuutokset muuttuvat nopeasti pistemäisiksi ja myöhemmin laajoiksi verenpurkaumiksi. Tälle tautimuodolle ovat alttiita erityisesti raskaana olevat naiset. Kolmannessa tautimuodossa alkuoireet ovat samanlaiset, mutta ihomuutokset ovat laajoja punoituksia ilman märkärakkuloita.

Hoito ja rokotus:

Tautiin ei ole olemassa parantavaa hoitoa. Bakteerien aiheuttamat sekundaari-infektiot voidaan hoitaa antibiooteilla. Suurin osa isorokkoon sairastuneista toipuu, mutta jopa 30% sairastuneista voi menehtyä tautiin.

Isorokko hävitettiin maapallolta rokotusten avulla. Rokote valmistetaan vacciniaviruksesta eikä se siis sisällä isorokkovirusta. Suomessa isorokkorokotukset jatkuivat vuoteen 1980.

Sen jälkeen syntyneillä ei ole suojaa isorokkoa vastaan, ja tätä aiemminkin rokotettujen immuniteetti on todennäköisesti heikentynyt ajan kuluessa, joten rokotetutkin henkilöt ovat luultavasti alttiita taudille.

Isorokkorokotetta on edelleen varastoituna useissa valtioissa, myös Suomessa. Maamme rokotevarastoja ja rokotteen käyttökelpoisuutta tarkistetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. Isorokolle altistuneet henkilöt ja heidän lähiympäristönsä voidaan rokottaa, mikä lievittää taudin oireita tai voi ehkäistä sen kehittymisen kokonaan, jos rokote annetaan 4 vrk:n sisällä altistumisesta.

Vesirokko

Mikä on vesirokko?

-Vesirokko on Varicella zoster -viruksen aiheuttama tarttuva tauti, joka terveillä lapsilla paranee useimmiten hyvin noin viikossa. Aikuisen vesirokko voi kuitenkin olla vakava infektio. Erityisesti raskaudenaikainen vesirokko aiheuttaa huomattavan komplikaatioriskin sekä äidille että sikiölle. Myös puolustuskyvyltään heikentyneen potilaan vesirokko voi olla vaikea, jopa kuolemaan johtava tauti. 
Virus voi jäädä piileväksi hermosolmukkeisiin ja vuosia myöhemmin, joko iän tai muun syyn heikentäessä puolustuskykyä, aktivoitua aiheuttaen vyöruusuihottuman.

Tarttuminen

-Vesirokko tarttuu erittäin herkästi pisaratartuntana hengitysteistä ja ihorakkuloista. Itämisaika on tavallisimmin 2 viikkoa (10–21 päivää). Tartuttavuus alkaa jo 1–2 päivää ennen oireiden alkua ja loppuu rakkuloiden rupeuduttua. Tartuttavuusaika on useimmiten 5 vuorokautta (immuunipuutteisilla pidempi) oireiden alkamisesta ja lapsi tulisi eristää päivähoidosta täksi ajaksi. 
Virustartunnan voi saada myös vyöruusurakkulanesteestä, josta viruksen erittyminen on vähäisempää ja paikallisempaa kuin vesirokossa.

Oireet
-Tyypillinen löydös on vesirakkulainen voimakkaasti kutiseva ihottuma. Tavallisimmin rakkuloita ilmaantuu vaiheittain. Ihottuma on aluksi punaläiskäinen tai näppyläinen muuttuen jo muutamassa tunnissa vesirakkuloiksi, jotka alkavat rupeutua 3-4 päivän jälkeen ja lopulta arpeutuvat. Sairastuneella on samanaikaisesti kehollaan eri vaiheissa olevia ihottumamuutoksia. Rakkulaihottuma voi olla myös lievä ja rokotetulla jopa huomaamaton. 
Ennen ihottuman puhkeamista saattaa esiintyä kuumetta, päänsärkyä, ruokahaluttomuutta ja yleistä sairauden tunnetta. 
Raapimisen seurauksena syntyvä ihon bakteeritulehdus (stafylokokki, streptokokki) on tavallisin vesirokon komplikaatio. Harvinaisia, mutta vakavia komplikaatioita ovat mm. keuhkokuume, aivotulehdus ja verenvuototaipumus.

Toteaminen ja hoito
-Diagnoosi perustuu kliiniseen kuvaan eli tyypilliseen rakkulaihottumaan. Virus voidaan myös osoittaa rakkulanesteestä ja sairastettu tauti voidaan jälkeenpäin todeta tutkimalla vasta-aineet verestä.
-Terveillä lapsilla oireenmukainen hoito on useimmiten riittävä. Jos iholle kehittyy bakteeritulehdus, voidaan tarvita mikrobilääkitystä.
Jos raskaana oleva sairastuu vesirokkoon, aloitetaan asikloviirilääkitys välittömästi. Myös lapsille, joilla on krooninen perussairaus sekä kaikille yli 13-vuotiaille on perusteltua aloittaa asikloviiri suun kautta. Immuunipuutteiset tarvitsevat yleensä sairaalahoitoa.

Ehkäisy

Vesirokkoa vastaan on olemassa eläviä heikennettyjä viruksia sisältävä rokote. Vesirokkorokotus voidaan antaa lapsille 12 kk:n iästä alkaen. Rokotus suositellaan annettavaksi kaikille yli 13 vuotta täyttäneille, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa ja joilla ei ole vasta-aiheita rokotukselle.
Rokote voidaan myös antaa 72 tunnin kuluessa altistuksesta. Jos raskaana oleva vesirokkoa sairastamaton nainen altistuu vesirokolle, aloitetaan asikloviiriestolääkitys. Erityistilanteissa vesirokkotartunnan ehkäisemiseen voidaan tietyillä riskiryhmillä käyttää myös vesirokkovasta-ainevalmistetta.