Kuvantamistutkimukset

Natiivikuva: ilman varjoainetta tehty perusröntgentutkimus,Varjoaineen avulla kudokset näkyvät paremmin kuvissa.

Thorax: Rintakehän röntgenkuva

Mammografia: Rinnan röntgenkuvaus,tehdään yleensä silloin kun lääkäri huomaa rinnassa kyhmyn ja epäillään rintasyövän mahdollisuutta.Tärkein syy on syövän etsiminen jos sellaista epäillään.

Luuston rtg: Luuston ja nivelten kuvaukset.Luu läpäisee röntgen säteitä huonosti joten se eroaa selvästi ympäröivistä pehmeistä kudoksista jotka puolestaa läpäisee säteitä hyvin.Luustossa on kohtia jossa kuva on epätarkka.Näitä alueita ovat esim selkä ja lantio ja lisäksi kallo.Kovassa luussa ei juurikaan ole nestettä joten ne ei näy magneettikuvassa.Murtumat ja luutaudit lisäävät nesteen määrää ja ne puolestaan näkyvät kuvissa.Magneettikuvilla nähdään muita paremmin luiden pehmytosat esim jänteet,luuydin,nivelrusto ja lihakset.

Varjoainekuva: Moni elin läpäisee säteitä suhteellisen hyvin ja siksi ne ei näy ilman varjoainetta.Varjoaineella saadaan huonommin näkyvät rakenteet esiin.Varjoaine valitaan kuvauskohteen mukaan.Potilas voi joko juoda varjoainetta joko ruokatorveen ja mahalaukkuun.Virtsarakkoon ja putkeen aine annostellaan letkulla ja ruiskeena paksusuoleen.Laskimoihin varjoaine laitetaan ruiskulla.Varjoaineen ollessa oikeassa kohdassa ja kuvauksen onnistuessa aineessa olevat alueet piirtyy kuvausfilmille selkeästi.Ennen varjoaine kuvausta pitää esim tarkistaa että munuaiset toimii normaalisti koska varjoaine poistuu munuaisten kautta elimmistöstä.Sivuvaikutusten varalta kuvauspaikalla on oltava aina lääkkeitä joilla äkillisiä oireita voidaan lieventää.

Colografia: Paksusuolen varjoaineen tutkimus,tutkimukseen valmistautumisessa edellisenä päivänä kevyt ruokavalio ja suoliston tyhjennysjuoma.Tutkimus päivänä saa ainoastaa syödä esim velliä,Paksusuoli täytetään varjo aineella ja suolisto kuvataan useassa eri asennossa potilaan maatessa kyljellää tai mahallaan.Tutkimus kestää noin 20-45min ja sen aikana saattaa joutua antamaan suolen supistelua vähentävää lääkettä.Varjoaine poistuu kehosta esim juomalla runsaasti vettä seuraavien päivien aikana.

Urografia: Munuaisten varjoaine kuvaus.Varjoaine ruiskutetaan kyynertaipeen laskimoon ja munuaiset kuvataan pian heti sen jälkeen.Ensimmäisestä kuvasta näkee aineen imeytyvän munuaisiin ja ensimmäisen kuvan ottamiskerran jälkeen vatsalle asetetaan painesidos joka estää aineen poistumisen munuaisista virtsajohtimiin.Lopuksi painesidos poistetaan ja nähdään kuinka varjoaine kulkee lopunmatkaa virtsajohtimiin ja virsarakkoon josta on kuitenkin vaikea saada urografialla tarkkaa kuvaa.Myös magneetti kuvalla on mahdollista saada samanlainen kuva ilman varjoainetta.

Artrografia: Nivelen varjoaine kuvaus.Ennen toimenpidettä pitää olla tietoinen jos käyttää verta hyydyttävää lääkettä,on raskaana tai on jotain lääke yliherkkyyttä.Lääkäri valmistelee toimenpiteeseen potilaan ja se kestää noin puoli tuntia.Toimen pide suoritetaan vatsallaan ja kuvataan SI-nivelten alue.Iho puhdistetaan ja puudutetaan jos on tarvetta.Röntgenlääkäri laittaa neulan röntgenläpivalaisussa nivelen alueelle.Varjoaineella tarkistetaan nivelen oikea kohta ja sen jälkeen se puudutetaan kortisoni puudute seoksella. Toimenpiteen jälkeen ollaan  levossa noin tunti ja haastattelun jälkeen pääsee kotiutumaan.

Angiografia: Verisuonten varjoainekuvaus.Tarkoituksia tutkia valtimoita ja paikantaa niissä olevia ahtaumia ja tukoksia lisäksi hoitaa ne mahdollisuuksien mukaan.Toimenpiteen suorittaa röntgenlääkäri ja hoitajat.Kuvauksessa viedään kuvauskatetri paikallispuuduksessa nivusvaltimon kautta kuvauspaikkaan.Suoneen laitetaan jodipitoista varjoainetta jonka jälkeen otetaan kuvasarjoja.Toimenpide kestää 1-2 tuntiin ja tutkittava on hereillä sen aikaa.Kuvauksen jälkeinen lepo on tärkeä jotta pistokanava ei alkaisi vuotamaan.Osastolla olevat hoitajat suorittaa yleensä toimenpiteen esivalmistelun ja antaa tarvittavat esilääkkeet.

TT-tietokonetomografia: Eli viipalekuvaus.Röntgensäteellä otetaan poikkileikekuvia halutusta kohdasta.Kuvauspaikka voi olla pää,kaula,vartalo tai raajankin alue.Kuvista saa eroteltua yksityiskohtia kuten luuta,rasvaa,ilmaa,sisäelimiä ja verisuonia käyttämällä kuvausmenetelmiä ja muokkaamalla kuvia myöhemmin.Toimenpide on kivuton ja tutkittava makaa tutkituspöydällä paikoillaan ja pöytä liikkuu kuvauslaitteen sisällä.Tutkittavalle annetaan hengitysohjeita.Jos on tarpeen varjoainetta voidaan ruiskuttaa katyylin kautta kyynertaipeenlaskimoon mikä saa verisuonet näkymään ja suun kautta varjoainetta jotta suoliston näkyminen helpottuu.Varjoaine poistuu virtsan mukana pois.

Magneettikuvaukset: Kuvauksella tutkitaan pehmytkudoksia,niveliä,verisuonia,luustoa ja hermoja.Tutkimustehdään voimakkaassa magneettikentässä radioaaltojen avulla ja menetelmän ei pitäisi aiheuttaa potilaalle haittavaikutuksia.Kuvauksen vahvuus muihin kuvantamismenetelmiin perustuu vahvaan pehmytosien kuten nivelsiteiden ja aivokudosten erotus kykyyn ja sen vuoksi kuvat ovatkin tarkkoja.

Isotooppitutkimukset: Radioaktiivisen merkkiaineen eli radioisostooppinen tutkimus. Isostooppi annetaan potilaalle injektiona suoneen tai kudokseen.Radioaktiivinen isotooppi on sidottu kantajamolekyyliin ja se yleensä löytää sen avulla haluttuun kohteeseen.Isotoopit lähettää gammasäteilyä jota kuvataan gammakameralla.Kuvauksen avulla saadaan selville tutkittavan kohteen toimintaa.Tutkimuksia voidaan käyttää esim sepelvaltimon verenkiertoa tutkittaessa,munuaisten tutkimuksessa ja luuston aineenvaihdunnassa.Lisäksi reseptorien toiminta aivoissa.Vaikka tutkimuksessa käytetään radioaktiivista säteilyä se ei ole vaarallisempaa kuin TT-tutkimuksissakaan.

Ultraääni/kaikukuvaus:  Perustuu ääniaaltoihin.Tutkimuksessa käytetty värähtely on 1-20 megahertsiä.Äänellä kuvaaminen on potilaalle vaivatonta ja ei tuota kipua.Kuvauksessa lääkäri liikuttelee ultraääni anturia potilaan iholla kuvattavan kohteen päällä esim. kohtu.Ihon ja laitteen välissä käytetään värähtelyä johtavaa geeliä.Lääkäri valitsee oikean kohdan siten että kuvattavan kohteen ja anturin väliin ei jäisi ilmaa.Kuvan tulkitseminen vaatii eritysosaamista ja kokemusta jotta virhe tuloksia ei tulisi.Tavallisia kaikukuva tutkimuksia on esim:verisuonet,kilpirauhanen,sisäelimet,sydän,jänne ja nivelet ja sitä ei voi käyttää luuston kuvaukseen.